Osaan tehdä. Nimittäin näitä tupsuja :=) Taustalla kuvassa kutomani sukka, niin siis YKSI sukka. Ylpeä olen siitä, ettei sen kutomiseen 19 vuoden tauon jälkeen mennyt kuin 3 viikkoa. Toinenkin sukka on hyvässä vauhdissa. Ehkä saan sukkaparin valmiiksi vielä tämän kuluvan vuoden puolella. :=)
Kivaa löytää itsestään joku taitoalue, olkoonkin se kuinka pieni ja mitätön tahansa. Mitätön ja pieni, sillä tarkoitan suhteessa vertailukohteeseen eli minun tapauksessani toisten blogistien ihanuuksiin, joiden innoittamana lähdin kokeilemaan rajojani.
Tosin vieläkään en suostu luovuttamaan, vaan haluan kovasti todistaa itselleni, että kyllä musta voisi isona tulla askartelutäti. Joten lampsin tänään askartelukauppaan ja ihanien, osaavien myyjien avustuksella sain pari uutta vinkkiä, miten voisin toteuttaa ne viinilasi-systeemit. Katsotaan, koska siihen väkertelyyn on aikaa...
Niin sitä pitää Mama Rosie!!! Ja vaikka kaikki ei menisikään kuten Strömsössä, antaa se meille (=minulle)aina hyvän mielen, että ei se aina muillakaan onnistu!
VastaaPoistaJa taas tosi kannustava kommentti...sorry ;)!
Kram på dig och Napero och ha en skön helg!