Heti alkuun pyydän nöyrästi
anteeksi rakkailta lukijoiltani
tätä blogihiljaisuutta.
Seliseli, mutta uusi työ,
helteet ja pikkanen
masussa ovat vieneet
energiani eikä ajatus
ole kotiin tullessa ollut
todellakaan kirkas.
Täysin uudenlaiset asiat, joita olen
kohdannut ovat vaatineet
jonkinsortin pureskelua.
Ei varsinaisesti ne elämänkohtalot,
vaan pikemminkin syyt ja motiivit
tietynlaiselle toiminnalle. Joko sille, miksi
oman historiansa toistamisen pelossa
ei uskalla asettaa rajoja lapselleen,
tai miksi valitsee kumppaniksee 17 vuotta
vanhemman työnarkomaanin josta ei saa
tukea vanhemmuudelle.
Konkreettista pureskelua on vaatinut se, että
saa edes jotain suusta alas. Kaikki
maistuu kuvottavalta tai saa oksettavan olon.
Jäiset marjat, kokis ja salmiakki, siinä takuu-
varma setti, jos ei tule huonoa oloa :=)
Eri asia on sitten miten kulinaarinen kokemus
se on...
No nyt tuli jano. Kippis kaikille!!!
Toivottavasti verenpaineet kestää salmiakin!!!
VastaaPoistaKuulostaa muuten tutuilta nuo sun pureskelua aiheuttavat asiat. Listaa riittää, se tuli huomattua työharjoittelussa neuvolassa.
No kylläpä siinä pureskelua tuntuu olevankin!
VastaaPoistaHappamat puolukat - vaikka kummoisilta taukopaikoilta (=ulosteita/pissaa ja vessapaperia)oli aivan pakko saada, kun odotin ensimmäistämme (ja kun olimme reissussa)!!! Hyi hitto, sanon nyt.
Tulimme juuri kotiin tuntureilta...
Verenpaineen ja hemoglobiinin suunta on jyrkästi alaspäi, joten ihan ammattilaisen luvalla pistelen puolukoita ja salmiakkia :=) ja kun oikein heikottaa niin pakastimesta suoraan mansikoita. Gordon ramsay ei varmasti perustaisi meikäläisen sapuskoista :=D
VastaaPoista