Sain toisenkin haasteen, Annalta. Kiitos Anna sinullekin kunniasta ja tervetuloa sohvalleni!
Tämä haaste on vähän erilainen, niiden haastajan kysymysten ja omien lisäksi kerrotaan itsestä 8 asiaa.
Aloitan niistä...
Minulla on isoveli, joka on minua 6,5 vuotta vanhempi. Oikeastaan emme olleet kovinkaan läheisiä, johtuen varmasti osaksi ikäerosta mutta myös eri sukupuolista. Vasta minun täytettyä 18 vuotta, olemme lähentyneet ja viettäneet aikaakin yhdessä.
Tapasin isännän viisi ja puoli vuotta sitten netin kautta. Ensimmäiset treffit meillä oli ostoskeskuksessa. Olimme kumpikin etuajassa ja päättäneet kuluttaa ajan kirjakaupassa. Hän oli kertonut ulkonäkönsä tunnusmerkit ja minun astuessani kauppaan, hän tuli ovella vastaan. Kysyin, oletko sinä Sinä ja siitä sitten aloitimme treffit. Hassua, että hän oli valinnut kirjakaupan ajantappopaikakseen, koska hän ei lue kirjoja, korkeintaan autolehtiä :=) Liikaa tekstiä kuulemma :=)
10 vuotta sitten treenasin tavoitteenani osallistua fitnesskisoihin. Sitten kävi niin, että selkälihakseni tulehtuivat todella pahasti ja sitä seurasi puolen vuoden liikuntakielto. Joten suhteeni fyysiseen minääni muuttui radikaalisti, pakosta. Samoin suhteeni syömiseen muuttui täysin, jouduin itseasiassa opettelemaan ihan uudelleen syömään "normaalisti" ja normaalia ruokaakin :=)
Olen itse joutunut opettelemaan omien rajojeni asettamista ja niiden kunnioittamista. Vanhemmiltani en ole siihen koskaan saanut apua tai että niiden merkitystä olisi edes sanottu minulle. Siihen opetteluun minulta on kulunut kohta 40 vuotta enkä vieläkään osaa sitä. Enää en tosin anna ihmisten kävellä ylitseni tai kohdella minua kaltoin. Osaan edes silloin tällöin sanoa EI.
Eläydyn vahvasti kirjoihin ja elokuviin. Jännittävissä kohdissa vedän helposti henkeä ja kädet koukistuvat vartalon eteen. Kummipoikani kerron sanoi, että onko sun ihan pakko tehdä noin, et vähäks on noloo. No, rakastan eläytymistä ja niistä elokuvista, joista ei tule tunnereaktiota, en edes nauti kovastikaan. Meillä on isännän kanssa eri maku elokuvien suhteen, joskus minä myönnyn ja joskus hän.
Vieläkään en tiedä, mitä isona teen. Nautin kyllä työstäni, mutta unelma-ammattini tämä ei ole. Ehkä jonain päivänä tiedän, mitä oikeasti haluan elämässäni saada aikaiseksi.
Olen aikuisiälläni muuttanut 14 kertaa. Joka kerta muuttopäivän iltana on kaikki tavarat, kirjat ja astiatkin, omilla paikoillaan. Hassua kyllä, rakastan muuttamista ja sitä tavarapaljouden inventaariota.
Teini-iässä kysyin isältäni, mitä jos eka poikaystävä jonka tuon näytille onkin ulkomaalainen ja afroamerikkalainen. Hetken nieltyään hän vastasi, että sitten hän toivoittaisi tämän tervetulleeksi. Aika valveutunut mies jo silloin 80-luvun Suomessa :=)
Sitten niihin Annan kysymyksiin...
1. Mikä tuottaa sinulle iloa?
Kunnon brittihuumorisarjat, puutarhan herääminen, lumien sulaaminen sekä valokuvaaminen. Tanssiminen ihan ehdottomasti, tosin sitä en ole päässyt muutamaan vuoteen harrastamaan. Tietysti Naperon ja pikkumiehen seura.
2. Mitä pelkäät?
Ampiaisia ja loskaliirtoa. Ampiaispelkoa olen harjaannuttanut Naperon syntymän jälkeen, etten juoksisi kirkuen karkuun ja siten siirtäisi pelkoani lapsiini. Työmatkai on 60 km/suunta ja 10 vuotta sitten ajaessani töihin ajoin autoni katolleen ojaan, lunastuskuntoon. Minulle ei käynyt kuinkaan, mutta auto ei selvinnyt. Sen jälkeen vuosia pelkäsin loskakeleillä ajamista. Koskaan en ole jättänyt ajoa kesken, mutta stressaavaa se kyllä on ollut. Tämä talvi on ollut ensimmäinen onnettomuuden jälkeen, jolloin olen vapautuneesti ajellut kelillä kuin kelillä.
3. Olisitko mieluummin kimmeltävä hanki vai soliseva puro? Miksi?
Soliseva puro. Olen aika puhelias, aikaa myöden olen keskittynyt siihen, että antaisin muillekin tilaa keskustelussa enkä ryöstäisi sitä aina itselleni.
4. Millaista roolia musiikki elämässäsi näyttelee?
Musiikilla on erittäin suuri merkitys minulle tunneilmaisun ja tunteiden käsittelyn kannalta. Myös tietynlainen auditiivinen muistini on virittynyt musiikkiin. Joskus tietty kappale tuo mieleen asioita niin hyvässä kuin pahassa. Moniin kappaleisiin liittyy vahva kuvamuistikokemus jostain tietystä tilanteesta tai tapahtumasta elämässäni.
5. Voitko hyvin työssäsi?
En niin hyvin kuin joskus aiemmin. tai niin hyvin kuin haluaisin työssäni viihtyä. Kyse ei ole työkavereista vaan laajemmin työyhteisöstä ja työnjohdollisista asioista. Ehkä myös se saa aikaan sn syvääkin syvemmän pohdinnan työni/urani suunnasta.
6. Milloin olet viimeksi nauranut vedet silmissä?
Pari viikkoa sitten työtehtävissä. Teimme ilmekierrosta eli piti mallintaa mahdollisimman tarkkaan toisen näyttämää ilmettä piirissä seuraavana olevalle. Jotenkin työkaverini vaan aina sai pokkani pettämään enkä pystynyt jatkamaan ilmettä, vaan joka kerta repesin ihan hillittömään nauruun, joka ei meinannut laantua millään.
7. Oletko solminut aikuisiällä uusia merkityksellisiä ystävyyssuhteita?
Olen, moniakin. Itseasiassa kun oikein tarkkaan mietin, niin jokainen aikuisiällä solmimani ystävyyssuhde on suhde entiseen työkaveriin. Teini-iältä minulla on jäljellä yksi erittäin läheinen ystävä ja tätä suhdetta vaalin erityisellä hellyydellä. Myös osa seurustelusuhteistani on saanut alkunsa työpaikkaromanssista. nekin lasken kyllä merkityksellisiin suhteisiin, vaikkakaan en ole näiden henkilöiden kanssa tekemisissä enää.
8. Jos saisit yhden toiveen, joka toteutuu, mikä se olisi?
Voi, voi, voi. Miksi vain yksi? Äh, minkä nyt nostaisi muita tärkeämmäksi... Nyt taidan kuitenkin liipata 5. kysymystä ja vastata että löytäisin sen oman kutsumukseni ja pääsisin tekemään joatin sellaista työtä, jota todella rakastan ja selaaisella tavalla ja sellaisessa paikassa, joka itsessäänkin on minua itseäni voimaannuttava ja vahvistava.
No niin. Nyt taidan jättää tähän. Edellisessä bloggauksessani olikin niitä kysymyksiä...
Kysymysten sijaan pyydän/rohkaisen teitä tekemään unelmakartan. Leikatkaa lehditä kuvia asioista, joita elämäänne haluatte. Liimatkaa kuvat kartongille ja kirjoittakaa kuvien viereen tarkennuksia niistä. Merkatkaa alareunaan päivämäärä, jolloin olette tehneet kartan.
Oikein ihanaa viikkoa!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti