Eläytyminen

Nautin suuresti lukemisesta, kirjojen suhteen olen valikoiva. Huomattavasti valikoivampi kuin elokuvien. Itselleni epätyypillisesti ostin joulukuussa kaksi kirjaa pelkästään sen perusteella millaisen kuohunnan niiden elokuvaversiot ovat ihmisissä aiheuttaneet. Itse en ole näitä elokuvia nähnyt, ja nyt luettuani kirjat en enää voikaan, koska kirjan perusteella olen luonut visuaalisen maailman, joka ei ehkä vastaa elokuvien ohjaajan mielenmaisemaa.

Molemmat kirjat, Aavikon kukka ja Precious, vaikuttivat minuun voimakkaasti eläytymisen tasolla. Aavikon kukka -kirjassa yhtenä pääteemana oli päähenkilön kokema naisen sukupuolielinten silpominen. Näin pienen tytön äitinä se jotenkin kuvottaa kaksinverroin enemmän, että tällaista väkivaltaa tehdään ihan pienille tytöille 28 maassa. En voisi ikinä kuvitella, että minkään uskonnon, kulttuurin tai perinteen nimissä antasin oman pikkuiseni silvottavaksi.

Kirjassa Precious koin samankaltaista ahdistuksen sekaista eläytymistä päähenkilön insesti- ja väkivaltakokemuksista. Kirjaa lukiessa mietin, miten joku voi hakata omaa tytärtään ja miten äiti voi käyttää tytärtään seksuaalisesti hyväkseen. Tai mikä saa isän haluamaan seksiä tyttärensä kanssa ja miten äiti voi antaa kaiken tapahtua silmiensä edessä senkin jälkeen kun tytär on synnyttänyt kaksi lasta isälleen.

Maailma on käsittämätön ja pahuutta ei saa kitketyksi millään. Voi vain itse toimia toisin, suojata, tukea ja turvata oman jälkikasvunsa elämää. Ja omalta kohdaltaan uskaltaa puuttua tilanteisiin, joissa lähisuhdeväkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä ilmenee.