Ethän kopioi kuviani ilman lupaa. Please, do not copy any of my pictures without permission. Kopiera inte mina bilder utan lov.

6. helmikuuta 2011

Minusta

Näin uuden blogin kunniaksi jaan tässä Kädelllisen päiväkirjassa lukemani tekstiaiheen: seitsemän asiaa minusta.

  • Rakastan aamun hiljaisuutta. Vaikka en olekaan aamuihminen, minusta on ihanaa nousta töihinmenon takia tuntia aikasemmin kuin muu perhe. Nautin siitä yksinäisyydestä ja hiljaisuudesta, se antaa minulle tarvitsemaani rauhoittumista, rauhassa heräämistä ja virittäytymistä puhetta täynnä olevaan työpäivään.

  • Odotan jo nyt elokuun pimeneviä kesäiltoja, täyteläisin värein valaistua taivasta. Sitä, että saunan jälkeen istun terassilla imemässä itseeni tätä ihanaa näkymää. Sitä, että voi sytyttää kynttilät ja ulkolyhdyt ja nauttia lasin punaviiniä laskevan auringon kajossa.

  •  Punaviinit ovat intohimoni. Erityisesti etelä-afrikkalaiset, argentiinalaiset ja italialaiset punaviinit ovat minun makuuni. Näin aikuisiällä olen löytänyt uuden ihastuksen kohteen: kuohuviinin. Varsinkin marjaiset ja rosékuoharit ovat minun suosikkejani.

  • Nautin luonnosta, metsän tuoksusta sateen jälkeen, meren aaltojen loiskeesta rantakallioon, ukkospilven lähestyvästä tiiviydestä. Pienimuotoisesti tuon luonnon lähelleni lukuisilla viherkasveilla. Uuteen asuntoon muuttaessani tuon ensin sisälle viherkasvit sen jälkeen vasta alkaa varsinainen sisustaminen ja mööbelien liikuttelu.

  •  Olen varmaan poikkeus lajissani, sillä pidän muuttamisesta. Tavaroiden pakkaamisesta ja siinä samassa elämän inventaarion tekemisestä, konkreettisella tavalla negatiivisen lastin heittämisestä roskiin. Olen luonteeltani kuin muuttohaukka, juureton ja uusien maisemien nälkäinen. Inhoan laatikkovuoria, joten muuttolaatikot ovat tyhjiä ja tavarat paikoillaan jo muuttopäivän iltana.

  • Omakotitaloon muutettuani minussa on herännyt syvää talviunta nukkunut "hortonomi". Hipsukoissa sen takia, että olen vielä täydellinen noviisi ja amatööri mitä tulee puutarhassa häärimiseen. Eräs ystäväni sanoi, että "muistatko joskus olit varma ettet ikinä halua muuttaa omakotitaloon". Se on totta. Aiemmin olin sitä mieltä, että jos kuunaan muutan niin sitten palkkaan puutarhurin ja talonmiehen hoitamaan pihan ja kaikki korjaushommat. Vaan kuinkas kävikään, täällä minä nyt malttamattomana odotan kevättä ja lumien sulamista jotta pääsen puutarhaan toteuttamaan taas uusia visioita.

  • Äitiys on minulle iso asia. Olen erittäin onnekas, että olen saanut vierelleni kumppanin, jonka kanssa olen voinut luottavaisin mielin perustaa perheen. Itsestään selvää äitiys ja perhe eivät minulle ole koskaan olleet, joten kiitollisuuteni on sanoin kuvaamatonta. Kun vihdoin tulin äidiksi, oli se minulle suuri järkytys. En osannutkaan tulkita lapseni itkua, olin epävarma itsestäni ja kyvyistäni ja ahdistunut siitä, etten enää voinutkaan itse päättää milloin syön, käyn suihkussa, nukun ja käyn vessassa. sanotaan, että lapsi opettaa vanhempiaan, minun kohdallani se on totisinta totta. Lapseni on opettanut minulle keskeneräisyyden, epävarmuuden ja hallitsemattomuuden sietämisen.

1 kommentti:

  1. Nauratti tuo viimeinen juttu. Niin samat tunteet! Muistan kun heräsin lapsen itkuun ja olin aivan pöllistynyt, että mitä hittoa, MINÄ NUKUN NYT!!!! Ei noin pieni rääpäle voi ohjailla minua! Ja kaikessa sittenpä vielä. Muistan valokuvan tarkasti omat vessaan menonikin, kun lapsi oli ryömimisiässä...

    Pystyisinpä puhumaan noin sivistyneesti oluesta! Kun en viinejä juo (makeita kuohareita olen nyt kyennyt ilman järisyttävää migreeniä juomaan). Osaan vaan pyytää "yks kalja", ja se on aina yhtä hyvää, vaikka en tiedä mistään vuosikerrasta, tai valmistusmaasta. No, heh, leikki sikseen, kyllä minullakin on oluista lemppareita ja mielipiteitä.

    Nyt menen luomaan taidetta (naamataulun uudelleen luominen ja kahden päässä kasvavan karvan föönaaminen).

    Hyvää viikon alkua sinulle!

    VastaaPoista